I did it

Olen ollut kotona jo jonkun aikaa. En vaan osannu tulla kirjottamaan mitään. Osaksi sen takia että tuntuu ku käsi tekis kuolemaa. Mut selvisin siis kuitenkin, enkä menny syömistenkään suhteen mitenkään överiksi. Joku tunnin päästä olis päivällinen katotaan mitä keksin.

On todella outoa, että tänään saan syödä yli puolet enemmän kuin maanantaina. 700 ei olis ollut määrä eikä mikään vielä joku aika sitten, mut nyt se tuntuu tosi suurelta. Eilinen meni hyvin, 450 kaloria, en vaan halunnut syödä sit enää, vaik olis viel saanu. Oli pakko syödä yks omena, ku muuten noi olis jääny vielä pienemmäks. En tiedä osaanko mä tätä 3579 oikein, mut ainakin mulla on toistaiseks pysynyt kalorit kurissa. Ja se on se pääasia.

Olen niin väsynyt. Vai uupunut, en oikein tiedä. Suunnittelen vaan koko ajan. Pienempiä kaloreita, vähä kalorisempia ruokia, liikunnan lisäämistä. Tota viimeistä en kuitenkaan tuu toteuttamaan. Hiton laiskapaska mäkin oon, en saa itseäni edes lenkille pakotettua.

Ihana puoli tässä dietillä olossa on se, että ahdistuksen määrä on laskenut huomattavasti. Tänäänkin lähdin aamulla kirjoituksiin piukalla yläosalla, vaikka olen turvautunut purje-mallisiin paitoihin ainakin viimeisen kuukauden ajan. Jos olen yrittänyt kuvitellakaan laittavani päälle jotain muuta, on ahdistus noussut ihan helveitsti, ja olen päätynyt kuitenkin johonkin purjeeseen.

_

_

Myönnettäköön nyt kuitenkin, etten voinut olla tänään bussissa omalle pysäkilleni asti, vaan jäin jossain puolessa välissä matkaa pois. En vaan pystynyt, mun vieressä istuva tyttö oli niin laiha ja nätisti pukeutunut. Ja mä olin syönyt siellä kirjoituksissa kuitenkin. En paljon, mutta tarpeeksi että mulla oli jotain mitä lähteä kuluttamaan. Eli kävelin noin 30 minuuttia. Eihän se nyt oikeasti vaikuta paljon mitään, koska vaan kävelin, mutta ahdistus väheni kun sai liikuttua.

_

_

Seuraavaksi suuntaan tekemään itselleni päivällistä. Jotain mahdollisimman vähä-kalorista :)

_

_

Love, Marissa