How can i love when im afraid to fall?

Haha, luin eilen yöllä kirjoittamani tekstin. Onneksi jätin julkaisematta, sen verran masentavaa/ahdistavaa paskaa oli. Tänään ei oikeastaan ole mennyt paljon sen paremmin, mutta olen sentään pysynyt aika hyvin koko päivän kasassa.

Outoa miten tyhjöltä tää päivä tuntui kun ei tarvinnutkaan mennä töihin. Nyt en ollut ihan niin ahdistunut kuin olen ollut ton viimeisen viikon. Nyt on vaan jotenkin surullinen olo. En osaa selittää. Jotenkin tuntuu kuin olisin auttamattomasti liian vähän.

Tuntuu myös siltä, kuin pitkästä aikaa haluaisin jonkun jätkän taas tähän mun sekasortooni mukaan. Mua ahdistaa myöntää tota, koska mulla on viimeiset puolitoista vuotta ollut aivan selkeää, että ketään jätkää en rupea kuin enintään tapailemaan. Tai en edes itse tiedosta sitä, mutta heti kun juttu alkaa päästä eteenpäin, mä luovutan. Jotenkin mä kai olen tunnevammainen tai jotain, en sit tiedä.

En myöskään tiedä miksi valitan tunne ongelmistani tänne blogiin. Tarkoitus oli tulla kertomaan lähinnä siitä, että mulle on tullut ihan järkyttävä vaa'an pelko. En ole käynyt sillä noin 2 viikkoon, enkä uskalla enää! En vaan pysty, entä jos se näyttääkin jotain ihan hirveää lukua? Koitan taas huomenna aamulla jos vaikka sittenkin uskaltaisin. En voi kuitenkaan luvata mitään ;)

Jotkut on kysellyt jotain venäjä postausta, mutta en mä oikein osaa tehdä sellaista. Mitä haluatte tietää? Ajattelin että voisin kertoa siitä jotain, mutta olis tosi kiva jos lähettäisitte (vaikka anonyymeinä)n jotain kysymyksiä siitä myös, niin tietäisin vähän et mitä haluatte siitä tietää :D

Eli kysymksiä venäjästä, antakaas tulla :)


Lots of love,
Marissa

Kiittämättömästä työttömään

Erosin tänään sieltä töistä, ja vaikka aluksi ahdisti helvetisti mennä puhumaan sille pomolle, niin nyt olo on jo vähän helpottunut. Ainoa asia mikä nyt ahdistaa on vanhemmat. Ne on tehnyt mulle aika selväksi että nyt kun olen jo täysi ikäinen, niin mulla on kuulemma pakko olla joku duuni, koska he eivät kuulemma ala mitään työtöntä sossupummia talossaan katselemaan. Eli uusi työpaikka pitäisi löytyä ja mielellään aika nopeasti.

Kiitos muuten ihanista kommenteista tohon lauantain postaukseen, ihanasti piristi. Tietty toi vanhemmille kertominen ahdistaa, mut muuten mulla menee kai ihan kivasti. Tänään illalla pitäis nähdä kavereita, ja jotenkin on ihan kauhea valas-olo. Kyllä te tiedätte, kaikille tulee sellaisia päiviä, kun kaikki vaatteet näyttää hirveälle, hiukset ei suostu osoittamaan oikeaan suuntaan, ja peilistä muuten vaan kurkkaa joku monsteri. Tänään on just tollanen päivä.

Mutta, koitan kuitenkin pitää pääni pystyssä, ja kertoa vaan kaikille kavereille (sekä niille vanhemmille) että ei tää nyt vaan ollut mun tyylinen homma. Ehkä kaiken tän masentavan raivoahdistuksen voin kuitenkin jättää mainitsematta.

Lots of love,

Marissa

Ehkä jossain huomisessa onkin kirkasta

Ahdistaa, enkä jaksaisi palata maanantaina töihin. Se paikka saa mut voimaan pahoin. Olen työpäivien jälkeen vihainen, huudan vanhemmille, ja lasken tunteja siihen kun saan mennä nukkumaan. Toivon ettei tarvitsisi herätä aamulla, ja mennä toistamaan kaikki se sama paska uudelleen seuraavana päivänä. Mutta en voi sanoa tätä kellekkään siellä työpaikalla. Joten haen koko ajan uutta työpaikkaa, ja haaveilen sairastumisesta. Eihän se ole tervettä, vai onko?

"Asiat on hyvin vaikken sitä ansaitse.
Sinä olet siinä, kaikkihan on kunnossa.
Enkä kerro mistään kun en tahdo loukata."
Jenni Vartiainen - Kiittämätön


Eilen oli hauskaa, tutustuin uusiin ihmisiin, join liikaa, ja söin liikaa. Silti kaikki on kai ihan hyvin. Tai enpä tiedä. Ahdistus on taas palannut, rintaan pistää, ja ajatukset juoksee sataa. En haluaisi tuntea oloani näin yksinäiseksi, jotenkin eristetyksi.


Sekoan.


Lots of love,
Marissa

Cheers to the freaking weekend

Eli, pääsin tosiaan siihen uuteen työpaikkaan. Ja ei ole oikeasti todellista miten se vie ihan kaikki energian. Iltaisin unelmoin ysiltä nukkumaan menemisestä, mutta jotenkin se silti aina jää, ja päädyn sänkyyn joskus puolilta öin. Eli siis pienoinen univelka onkin jo ehtinyt kertyä tämän viikon aikana. Tänään on kuitenkin pysynyt kalorit sen verran matalana, eli tossa 700 paikkeilla, että voisi mennä vähän kaverien kanssa käymään baarissa "yksillä tai pareilla ihan pikaisesti". Eli luultavasti menee taas yön pikkutunneille ennen kuin pääsen nukkumaan.

Siitä uudesta työstä vielä. Se on siis telemyyntiä, ehkä inhottavin duuni mitä maa päällään kantaa. Kaikkihan vihaa puhelinmyyjiä, minä mukaan lukien. On siis hieman vaikeaa tehdä hommaa, ja yrittää saada asiakas innostumaan, kun ei itseäkään tosiaan kiinnosta. Jostain kumman syystä rahakaan ei vaan motivoi tarpeeksi. Katsotaan kuinka pitkään kestän siellä ennen kuin sekoan lopullisesti, haha.

Ilmoittelen varmaan huomenna tai sunnuntaina miten viikonloppuni vietin. Olen muuten oikeasti pahoillani siitä, että postauksia ei nyt ole tullut niin usein, mutta en oikeasti vaan jaksa enää pitkän työpäivän jälkeen istua koneen ääressä, kun sitä se työkin vaan on.

Viettäkää hauska viikonloppu! :D


Lots of love,
Marissa

Ps. Sori ettei oo kuvaa :(

A working girl

Viikko on alkanut aika hyvin. En ole oksentanut, kalorit ovat pysyneet ihan ok lukemissa. Aivan, ja sain itselleni hommattua työpaikan!! :D

Olen niin tyytyväinen, vaikka ei kyllä ole mikään hohdokas työ, mutta tulee siitä palkkaa kuitenkin. Ja sehän on se pääasia, vai kuinka? Työt alkaa huomenna, ja ai että nyt sitten jännittää. Uudessa paikassa on aina jotenkin hirveä aloittaa, kun ei tunne muita työntekijöitä, ja ei tiedä millaiset oletukset niillä on. Ahdistaa taas aika paljon, mutta uskon että se johtuu just tosta töiden alkamisesta, ja toivon että se sitten jossain viikossa ainakin helpottaisi.

En saanutkaan liityttyä sinne salille. Kävin siellä, mutta se liittyminen ei sitten jotenkin onnistunut. Sovittiin mulle sinne aika, ja se olisi sitten ensi viikolla. Olen tosi innoissani tosta, haluan oikeasti kohentaa vähän kuntoa. Suurin syy liittymiselle on kuitenkin painon putoaminen ja kiinteytyminen. Tietty olisi tosi kiva jos kuntpkin siinä samalla kohenisi :)

Ensimmäiset jouloulahjatkin on ostettu, haha :D

Lots of love,

Marissa

A better day

Arvatenkin eilinen kääntyi parempaan suuntaan, ja tuli vietettyä tosi kiva ilta. haha. Välillä sitä vaan tuntuu että elämä potkii päähän, ja piti päästä sitten jollekin/jonnekin valittamaan :D

Kalorit on tänäänkin mennyt vähän päin persettä, koska en tosiaan eilen uhotessani muistanut että tänään on isänpäivä. Eli naamaan on mennyt myös mutakakkua, kaiken normi ruoan lisäksi. Voisi olla huonomminkin. En sentään oksentanut sitä pois, vaikka eilen illalla sorruin taas tähän mun paheeseen. En oikein tiedä mikä muhun aina menee, kun teen tota tällä tavalla aika harvoin, mutta kuitenkin. Nyt täytyy taas yrittää olla oksentamatta.

Josta tulikin mieleen, että olen huomenna menossa liittymään mun lähellä olevan kuntosalin jäseneksi! Jeejee, olen tästä tosi innoissani, jos se vaikka sais ton painon vähän terveemmin tippumaan. Ettei tulisi siitä syömisestä niin auttamattoman huono omatunto kun tietää, että siitä kuluu kuitenkin osa pois :) Eniten kiinnostaa tuolla kuntosalilla just ne kaikki tunnit, esim. spinning. Zumbaakin on pakko päästä kokeilemaan.

Toivottavasti teillä oli hyvä viikonloppu. Miten meni isänpäivä? :)

Lots of love,

Marissa

Life is a bitch

Kaikki vituttaa. En oikein osaa sanoa miksi, mutta olen aika varma että olen itse syyllinen olotilaani. Lähdin viime postauksen jälkeen Helsinkiin, ja siellä tuli taas syötyä liikaa. Yöllä sitten taas oksensin, ja tänään onkin sitten ollut ihan älyttömän huono fiilis, lähinnä just sen oksentamisen takia. Kaikki mitä syön on liikaa.

Sitten vielä viikonloppu suunnitelmat meni uusiksi. Molemmat kaverini peruivat sovitun menon, ja nyt olen yksin kotona. Tekisi mieli mennä oksentamaan tai nukkumaan. Päädyin kuitenkin kirjoittamaan tätä postausta, ja juomaan alkoholia.

Laihdutus lähtee kunnolla taas käyntiin huomenna, lupaan! Alottaisin sen muuten tässä ja nyt, mutta kun toi alkoholi ei oli ihan sieltä kevyimmästä päästä, tai siis että siitä tulee kuitenkin liikaa kaloreita. Koitan kuitenkin olla oksentamatta enää tänään, ettei sitten huomennakin ole huono omatunto :L

Toivottavasti huomenna näyttää taas vähän valoisammalta, aivan, ja hyvää lauantaita :)

Lots of love,

Marissa

If change is what life is all about...

Then why is it so sad and so comforting both at the same time?

Mietin taas vaihteeksi liian suuria kysymyksia ja saan ajatukseni auttamattomasti solmuun. Ehkä keskityn vain todellisiin ja tällä hetkellä ajankohtaisiin asioihin, niin pysyn paremmin järjissäni.

Eilinen meni kalorien osalta huonosti. Mutta se ei oikeastaan ahdista mua paljoa. Se oli eilen se, enkä mä voi enää vaikuttaa siihen mitenkään. Kaikenlaiset rangaistukset on alkanut tuntua musta jotenkin oudoilta. Ansaitsenko ne? Oi kyllä. En vain jaksa uskoa että niistä olisi mitään hyötyä.

Olen kohta menossa kaverieni kanssa kaupungille. Suunnitellaan tulevia juhlia, puhutaan tarjooilusta ja vieraista. Ilmoitan huomenna tarkemmin vähän kaikesta, halusin vaan tulla äkkiä postaamaan jotain :)

Lots of love beauties,

Marissa

Back in business!

Moii vaan kaikki murut!! :D Tuliko ikävä? Mulla ainakin tuli.

Venäjällä oliu aika karua, ja syömisiin en kiinnittänyt siellä huomiota juuri ollenkaan. Laskin kyllä joka päivä kalorit, mutta kyllä ne aina nousi sinne tuhannen paremmalle puolelle. Siksi vähän ihmettelinkin, kun vaaka näytti tänä aamuna -1,5 kiloa sinne lähtö painosta. Mutta siis parempi näin, ja oikeastaan sen takia uskalsin tulla tännekin taas kirjoittelemaan.

Nyt marraskuussa on mun mielestä laitettava jo täysi rähinä päälle, mikäli siis on jotain suunnitelmia laihtua pikkujoulu seasonkiin tai olla laihempi sitten jouluaattona ja uutena vuotena. Vaikka talvisin voikin piilottaa itsensä toppatakkien ja suurten neuleiden sisään, niin noista juhlista tulee kyllä mulle aina kauheat ulkonäkö ja vaate kriisit.

Eli, tarkoitus on laihduttaa nyt joku kolme kiloa tässä kuussa, joka on mun mielestä erittäin mahdollinen ja saavutettavissa oleva tavoite, ottaen huomioon, että tässäkin kuussa mulla on jo nyt yhdet juhlat joka viikonlopulle D: Eli alkoholia menee taas luultavasti enemmän kuin saisi, joten viikonpäivät on sitten vastavuoroisesti pysyttävä lujana.

I have a good feeling about this.

And im so glad to be back.

Stay strong beauties,

Marissa