Kadonnut bloggaaja täällä hei!

Joo, edellisen kerran kirjoitin tänne sunnuntaina, ja silloinkin postaus sisälsi lähinnä vain kuvia New Yorkista. Ja vaikka se kaupunki onkin mun ikuinen rakkaus, ei se kuitenkaan ihan postaukseksi riitä. Mutta joo, olen pahoillani etten ole postaillut useammin.

Yksi lukijakin lähti... täysin ymmärrettävää, mutta silti kurjaa.

Tänä viikonloppuna on vappu, jee! Vappu on joulun lisäksi mun lempi juhla. Työväki ja opiskelijat juhlii, juopottelee ja pukeutuu hassusti. Itse en osaa päättää pupunkorvien ja kruunun väliltä. Viime vappuna olin minni hiiri, hihi.

Juotavat on jo hankittu, ja viinirypäleet myös. Vaatteet on vielä valitsematta, mutta muuten kaikki on jokseenkin valmiina ja tai ainakin päätetty. Aion ostaa ainakin yhden metrilakun, koska se kuuluu siihen juttuun. En kuitenkaan haluan totaalisesti feilata, eli yritän ennen illan juopottelua pitää tiukkaa linjaa... sitten ei tarvitse juodakaan niin paljon.

Koitan parhaani mukaan postailla vähän useammin, jahka nyt saisin vähän taas kiinni tästä laihdutuksesta. Näytän valaalta, ja energia menee päivittäin aika pitkälti siihen että yritän sietää itseäni. Vaikeaa on, mutta en silti ole päätynyt oksentamaan taas vähään aikaan. Jos sen sais nyt kokonaan jätettyä :)

Viettäkää hauska vappu murut!

Lots of love,

Marissa

I will be happy... just not today

Kaikki menee päin persettä. En ole tullut postailemaan, mutta olen hengissä ja ihan ok kunnossa, paitsi että olen masentunut läski valas. Eipä mulla sen kummempaa, toivottavasti teillä oli parempi ja laihempi pääsiäinen.

Pääsen kesällä takaisin sinne, minne mun sydän kuuluu.

Love, Marissa

Taking back control

Oli taas aikamoinen kalori viikonloppu. Onneks on maanantai, puhdas pöytä.

Päätin eilen punnituspäivästä huolimatta olla menemättä vaa'alle. Syynä oli lähinnä se, että viikko oli menny tosi hyvin, mutta viikonloppu huonosti. Eli jos tossa alkuviikosta se paino olis pudonnu tarpeeksi, niin se vaaka olis voinu näyttää jotain melko pientä lukua. Ja jos tollasen mättöviikonlopun jälkeen näkee vaa'assa ihan siedettäviä lukuja, niin mulla lähtee motivaatio. Tai sitten siitä syömisestä tulee jotenkin enemmän oikeutettua, jos se ei vaikuta painoon. Ja esim. hese ruoka ei kyllä saa olla oikeutettua milloinkaan. Taidan mennä hese lakkoon (ainakin ensi lauantai yöhön asti, hihi)

Jotenkin aika sekava olo. Olen ollut hereillä vasta vähän yli tunnin, ja olen koko sen ajan juossut pitkin taloa. Siivonnut pöydän, vienyt pyykkejä, purkanut baarilaukun kamat paikoilleen ja järjestänyt eilisen ostosreissun uudet jutut.

Tänään pitäis ehtiä vähän sisustaa, tehdä lihaskuntoa ja tietty yrittää lukea niihin hiton pääsykokeisiin. Aivan, ja pitäis myös mennä kaupungille kaverin kanssa. Pitäis varmaan kävellä kaupunkiin, niin tulis vähän liikuntaa :)

Toivottavasti tää lähtee taas rullaamaan, koska nyt ensi viikonloppunakin on taas sovittuna menoa, ja olis tosiaankin kiva kun ehtis niitä ennen viikolla vähän laihtua. Lupaan käydä vaa'alla... no, viimeistään ensi sunnuntaina ;)

Lots of love,

Marissa

Pasta perjantai

Eilen mä epäonnistuin. Vietin illan Jätkän seurassa, ja päätin esittää mahdollisimman normaalia. Mentiin leffaan, jonne onnistuneesti otin vaan light colan. Sen leffan jälkeen tää Jätkä kuitenkin halus väkisin viedä mut syömään. Ja en mä osannu kieltäytyä, eli mentiin sit syömään. Otin siellä kana pastan, ihan ku en oils keksinyt mitään sen kalorisempaa. Söin siitä annoksesta ehkä joku puolet, kuinkakohan paljon kaloreita siitäkin tuli??

Oli muuten todella ahdistavaa, et kun se sai ennen mua syötyä, niin sen jälkeen se vaan katseli ku mä syön. Tai no tietty se jutteli ja näin, mut oli silti tosi ahdistavaa. No, en pystynyt sit enää pahemmin syömään, ehkä joku pari haarukallista. Keskityin lähinnä veteni juomiseen.

Olin kirjoittanut eilen illalla puhelimeeni 8 viestin mittaisen ahdistus viestin matkalla kotiin. No, se ei mua mitenkään rauhoittanut, vaan päin vastoin. Kotiin päästyäni järkeilin, että siinä pastassa oli niin paljon rasvaa, että siitä on pakko päästä eroon. Yritin löytää laksoja, mut olin syöny ne kaikki jo aikoja sitten. Joten päädyin syömään viisaana tyttönä vähän lisää, all bran muroja (koska niissä on kuitua, ajattelin et se ajaa saman asian ku laksat). Sen jälkeen vatsa olikin ihan täynnä, se pömpötti, ja mua ahdisti. Päädyin sitten huonoon ratkaisuun, nimittäin vessaan painamaan delete-nappulaa. Hyi mua.

Mutta tänään menee paremmin! Päivän aion mennä mahd. vähillä kaloreilla, ja illalla mennään kavereiden kanssa baariin. Aion sielläkin kuitenkin mennä semi kohtuudella, alkoholi kun ei ole mikään laihdutuksen ystävä. Tästä illasta tuleekin varmaan melkoisen hauska, koska siitä on jo jonkun aikaa kun ollaan viimeksi oltu tyttöporukalla liikenteessä :)

Tarkoitus olis tänään myös kuntoilla päivän aikana melko reippaasti, lähinnä rangaistukseksi tosta eilisen oksentelusta. Ja tietty ylipäätään siitä ylensyönnistä.

Aivan,ja äitini sanoi minua tänään hirviöksi. Kiitos äiti, tuollaiset kommentit todella vahvistavat mun itsetuntoa...

Keep calm and carry on,

Marissa

A good day vol.2

Tänäänkin on mennyt yllättävän hyvin. Ihanaa kun on tällanen putki päällä! Huomisesta en sitten tiedä, saattaa olla että olen menossa kaverien kanssa baariin, jolloin kalorit tietty nousee. Mut se on kyllä sen arvoista, hihi.

Sitä jätkääkin pitäis taas nähdä. Jotenkin niin paljon mukavampi nähdä sitä nyt kun on mennyt hyvin, eikä ole niin valas olo kuin yleensä. On sellainen fiilis, että on pieni mahdollisuus, että se oikeasti pitää mua ihan kivan näköisenä. Joo, epävarmuus on mulla jatkuvana kaverina. En varmaan ole tässä porukassa ainoa.

Tänään olen myös yrittänyt etsiä itselleni töitä, koska tämän hetkisestä duunistani saa todella vähän palkkaa, eikä siihen mene pahemmin aikaa viikolla, eli ihan normi työpaikallekin olisi hyvin aikaa. Ajattelin et jos löytäisin vaikka vaan jonkun siivoaja duunin nyt alku kesäksi ja kesälomaksi, niin saisin siitä vähän rahaa kesän menoja varten.

Olen selvinnyt tänään taas todella monesta houkutuksesta ihan vain hengittämällä. Kuullostaa oudolta, mutta esim. kun mun teki mieli jäätelöä, niin vedin syvään henkeä, ja ajattelin mielessäni "keep calm and carry on". Ja jotenkin tuli niin hyvä fiilis sen jälkeen vaan jatkaa sitä mitä olin tekemässä, niinkuin mitään ei olisi tapahtunut. Niinkuin en olisi jo mielessäni nähnyt itseäni juoksemassa kohti keittiötä mättö mielessä. Mutta ei, pysyin rauhallisena, ja jatkoin hommiani. Mitäs sitä turhia kaloreita syömään? Pitää vaan pitää tavoitteet mielessä ;)

Think thin,

Marissa

Hyvä päivä

Eilinen meni ihan hyvin, mutta sekosin illalla hieman murojen kanssa. Olin vaan hermostunut, joten söin tukahduttaakseni stressini. Stressini, joka johtuu painon pysymisestä paikallaan. Olen mäkin viisas, ei se näin laske!

No, ei eilinen siis tosiaankaan kyllä huonosti mennyt. Olin eilen shoppailemassa, ostin pari kivaa juttua. Tänään olin siskoni kanssa ostoksilla, ja mukaan tarttui pari vaatetta, ja muutama kosmetiikka tuote. Onko ketään haistellut Ed Hardyn sellaista musta pulloista hajuvettä? No, kokeilin sitä tänään ollessani ostoksilla, ja nyt tuoksun vieläkin mielestäni ihan taivaalliselta. Täytyy varmaan käydä ostamassa toi hajuvesi joku kerta :)

Tänään on ollut tosi kiva päivä, lähinnä noiden ostosten takia. Olen myös pysynyt lujana, vaikka äitini oli ostanut kahta eri lajia muffineja. Sellaisia oikein rasvaisia, ei mitään valmis paskaa, vaan ihan jostain leipomosta. Mutta en siis ottanut yhtään, onneksi!

Illalla olisi tarkoitus vielä syödä jogurtti ja yksi hedelmä tai jopa toinenkin ;) Jotenkin on vaan niin hyvä olo tänään. Olen myös keksinyt mitä teen ensi vuonna, jollen pääse sinne opiskelu paikkaan jonne hain. Tää oli niin huojentavaa, ja olen stressannut mahdollisesta välivuodesta, jolloin lusmuaisin vain kotona laiskana mursuna. Mutta nyt niin ei luultavasti tule tapahtumaan, jee! :)

In love with spring,

Marissa

Keep calm and carry on

Ärsyttää. Eilinen meni tosi hyvin. Ihan nappi suoritus. Silti tänä aamuna vatsa pömpöttää! Mitä, ja lähinnä miksi?! Mulla ei ikinä toi kärsivällisyys ole ollut mikään vahva puoli. En vaan jaksa odottaa tässä rumassa kropassa, että milloin neiti vatsalle sopisi laskeutua sieltä korkeuksista.

Väsyttää.

Eilinen oli ihanan hektinen päivä. Kävin siskon luona, töissä ja hoitamassa pari asiaa. Siskoni muutti juuri, ja oon niin iloinen et se asuu nyt mua niin paljon lähempänä. Jos sitä näkisi enemmän nyt kuin aiemmin, kun sitä ei tosiaan oo paljon koskaan näkynyt.

Tänään pitäisi mennä kaupungille yhden kaverin kanssa. Toivottavasti siinä tulee sit vähän käveltyä jos sais taas vähän jotain kulutettua. Haluan vaan niin laihtua, mielummin heti kuin hetken päästä. Se ei kuitenkaan kai ihan mene niin. Mun täytyy vaan hengittää syvään aina kun tekee mieli repsahtaa, ja muistaa et sitten mun tavoitteet olis sen jälkeen tätäkin kauempana. Just keep calm and carry on. Kyllä mä vielä laihdun, kunhan vaan jaksan jatkaa yrittämistä :)

Olen koukuttanut itseni taas kaikkiin sh dokkareihin. Olen nähnyt ne kaikki jo ainakin kerran, mutta mitäs siitä kertaamisesta aina sanotaan ;)

Lots of love,

Marissa

Motivation, i love you!

Kiitos kaikista kommenteista, ne piristi tosi paljon mun muuten melko tylsää viikonloppua.

Nyt jymyuutinen... motivaatio on palannut! En tiedä onko tämä hetkellistä, mutta voi luoja. En voi uskoa miten hyvällä mielin olen syönyt tässä jo jonkun aikaa ihan hervottomia määriä ruokaa, ja uskotellut itselleni, että tällainen laihdutus on hullua, ja että mun täytyis syödä "terveellisemmin" ja enemmän. Vaan nytpä tulee tähän lusmuiluun muutos! Tänä aamuna vaaka näytti vielä aika rumia lukemia, ja mun inhoamasta 3 kilosta on jäljellä 2,5kiloa.

Aion siis ehdottomasti vielä laihduttaa noiden jälkeenkin. Nää on vaan ne kilot mitkä mun on pakko saada nyt HETI pois. Esim. viime kesänä olin sen 2.5 kiloa laihempi kuin nyt, eli se on siis todellakin pakko saada pudotettua. Nää on tällaisia hiton "takapakki" kiloja mun oi niin terveellisestä elämästä.

Aion myös yrittää vähentää hiilarien syöntiä, mutta sepäs onkin helpommin sanottu kuin tehty. Vietin suurimman osan sunnuntaista kalorilaskuri sivulla, katsoen eri ruokien ravintoarvoja, ja tietty siis myös hiilari määriä. Ja noita hiton hiilihydraatteja on ihan kaikessa! Eihän niistä pääse eroon millään, varsinkin kun ei syö pahemmin tota lihaa. Eli siitä saattaa tulla ongelma, mutta panikoin sitä joku toinen kerta.

Kalorien laskenta on kuitenkin mulle vielä se tärkeämpi asia, kun siinä olen jokseenkin taitavampi. se on se tuttu ja turvallinen, kaloreihin voi sentään luottaa jos jotkut hiton hiilari määrät kusee. Kuntoiluakin voisi lisätä, aluksi ainakin näin lihaskunnon kannalta. Kävin tänään myös kävelylenkillä, koska mun polvet ei todellakaan kestä tota juoksemista. Niitäkin vois alkaa tehdä useammin, vaikkei ne nyt paljon mitään kulutakkaan. Tyhjää parepi kuitenkin.

Love,

Marissa

Sick, sick, sick!

Sori etten ole päivitellyt tätä blogia taas pahemmin. Sain tossa pari päivää sitten jonkun ihme vatsataudin, niin en ole pahemmin miettinyt tota laihdutusta. Oksentelun välissä olen yrittänt syödä milloin mitäkin, mutta aika turhaan. Appelsiinimehua on mennyt enemmän kuin laki sallii, mut en ota siitä mitään stressiä.

Tänään olis ollut yhdet kotibileet kaverin luona jonne olisin todellakin halunnut mennä, mut toi melkeen 39 asteen kuume ei oikeen sovi siihen yhtälöön. Eikä sinäänsä, MTV:ltä tulee sum41 keikka, niin enköhän mä saa pidettyä tylsyyden loitolla. Ja sum41:n jälkeen täält tulee Managementin keikka, wiiii! En muista koska olisin ollut näin innoissani jostain tv ohjelmista, mitä hittoa??

No joo, tulipahan teillekin kerrottua mun tylsästä elämästä. Huomenna (jos olen terve) pitäis nähdä taas sitä jätkää, mutta musta vähän tuntuu et mun pitää perua :( baariinkin lupasin mennä huomenna, mut senkin vois perua, ja parantaa itsensä tän viikonlopun aikana ihan kunnolla. Ja muutenkin baari-illasta kertyy niin paljon kaloreita, että sen vois ihan suosiolla jättää väliin.

Lots of love,

Marissa

The only time you truly fail is when you stop trying

Voi luoja!! Kävin tänään aamulla pitkästä aikaa vaa'alla, ja se näytti jotain niin järkyttävää. Olin lihonnut kilon siitä järkyttävästä luvusta jota en ikinäikinäikinä saa(isi) ylittää. Vaan nytpä olin ylittänyt.

Eli nyt täytyy oikeasti laittaa ihan täysi rähinä päälle tän laihdutuksen kanssa. Ei enää mitään whine-postauksia joistain jätkistä, tai mitään muutakaan angsti paskaa. Nyt mun on pakko alkaa laihtumaan, etten näytä sit yo-juhlissa ihan mursulta. Silloinhan mennään ottamaan kaikkia kuviakin niihin kiitoskortteihin, joita sit lähetetään jokaiselle sukulaiselle ja puolitutulle, joka vaan sinne juhliin eksyi. Ja sitä varten pitää ostaa joku ihana uus mekkokin. Mut mitäs järkeä sellaiseen on rahaa kuluttaa, jos siltikään ei näytä hyvältä?

Eli laihdutusta vaan ja kunnolla sittenkin. Näin aluksi mun on pakko päästä eroon näistä 3 kilosta, ja katsoa sitten uusia tavoitteita sen jälkeen. Sen kolmen kilon jälkeen haluaisin vielä sellaiset 4-7 kiloa pois, mutta en mieti sitä nyt. Keskitän kaiken energiani tohon 3 kiloon kunnes se on kaikki hävinnyt mun kropastani. Sitten katson uudestaan, lupaan.

Ajattelin myös aloittaa jonkun erikois dietin. Miettisin abc:tä, mutta musta tuntuu etten pystyisi mihinkään 200kalorin päiviin ollenkaan. Ajattelin nyt aluksi syödä joku noin 600 kaloria per päivä, ja painottaa syömisiä hedelmiin ja kasviksiin. Lihoista syön muutenkin vain kanaa ja kalaa, mutta ajattelin niitäkin syödä nyt vain kohtuudella, kun niissä on niin paljon kaloreita. Ja hiilareista vaalea leipä, riisi ja pasta on ainakin ihan täysin syömiskiellossa.

Toivottavasti tää nyt lähtee rullaamaan niinkuin toivon, ja näytän kesällä paremmalta kuin tällä hetkellä :)

Lots of love,

Marissa

I need a change

En tiedä missä menen. Olen ollut humalassa niin monena iltana, että nyt vaikka olen selvänäkin olo on jotenkin häilyvä.

Tunnen olevani jotenkin hukassa. Jotenkin päivät vaan vierii ohi, enkä ehdi tajuamaan mitä tapahtuu. Se juttu sen toisen miehen kanssa on kehittymässä, mutta mua on alkanu vähän epäilyttää, että haluanko mitään miestä oikeasti elämääni. Se vaan sekottais mun mieltä enemmän, ja olen jo nyt ihan tuuliajolla. Jotenkin ahdistaa sekin, että se mies on muuttamassa kohta ihan mun lähelle. Ahdistaa jos se olettaa että se muuttaa jotenkin asioita. En ole vastannut sen viesteihin sen jälkeen kun näin sen eilen. En uskalla, en tiedä mitä sanoa, en tiedä onko musta tähän... onko musta mihinkään

Nyt kun ei ole enää mitään arkirutiineja, niin olen kaiket päivät vaan kotona. Sekin jotenkin ahdistaa, tuntuu etten saa mitään aikaiseksi. Yliopistohautkin ahdistaa, enkä tiedä mitä teen että pääsen opiskelemaan ensi syksynä... tai varsinkaan mitä teen jos en saa opiskelupaikkaa. Silloin mun maailma vasta palasiksi menisikin.

Aikuiseksi kasvaminen on vaikeaa, vaikeampaa kuin pystyin ikinä kuvittelemaankaan.

Alkoholi ei ole laihdutuksen ystävä :S

Make a move, and move on,

Marissa