Start something good

Tänään on maanantai, ja mun uuden laihdutus-suunnitelman eka päivä.
Olen siis nyt päättänyt laittaa stopin tälle paisumiselle, siis ihan oikeasti. Tää on järkyttävää, ja nyt tää loppuu.


Olen siis suunnitellut ottavani aina viikolle tietyn määrän kaloreita, ja vähentäväni sitten niitä joka viikko tietyn määrää. Ajattelin että näin pääsisin hyvin alkuun, kun ensin tekisin suunnitelman itselleni vähän suuremmilla kalorimäärilla, ja sitten vaan vetaisin aina yhden ruoan kerrallaan pois, niin se ei tuntuis niin ylitsepääsemättömän vaikealta.


Toivon todella että tää menee putkeen, ja olen kyllä ihan luottavaisin mielin :)
Tänään saattaa mennä kyllä vähän suunniteltua kalorisaldoa suuremmaksi, koska söin aika suuren lounaan :( Mutta ei sille enää mitään mahda, pitää sitten nipistää huomisen syömisistä, niin että viikon lopulla saldo on silti se mikä pitääkin :)


Onnistuin muuten viettämään ihanan viikonlopun, ja olen hyvin päättäväinen, etten anna tän syysmasennuksen vaikuttaa muhun niinkuin se on tähän asti näyttänyt vaikuttavan. En itsekkään jaksa enää tätä mun jatkuvaa valitusta



Be positive, and think thin!

Love,
Marissa

Ps. Kiitos niille ihanille ihmisille, jotka kommentoi edelliseen postaukseen. Oli paljon kivempi tulla taas selittämään tänne jotain, kun tietää ettei se vaan heti katoa jonnekkin netin syövereihin :D

Puolipirteä postaus

Ikäväkseni täytyy heti alkuun myöntää että laihdutus ei edelleenkään maistu. Kaikki ruoka sitä vastoin maistuukin. Oi tätä itseinhon määrää.

Olen nyt ottanut sellaisen linjan, että ruokaa kuuluu ja saa syödä. Sen ei pitäisi saada mulle aikaan mitään ahdistusta, jos syön ihan normi ihmisen määrän. Mutta tää toimii vaan perjaatteessa. Tää ahdistus ja itseinho on kyllä tän laihduttamisen aloittamisen huono puoli.

Onneks vain todella harvat ihmiset näkee mun läpi, kulissit pysyy ylhäällä, ja vaikutan ihmiseltä, joka pitää itsestään kuten normaali ihmisen kuuluukin. Silti en voi kuin katsoa ja mittailla silmilläni kaikkia koulussa ohitseni käveleviä toinen toistaan laihempia opiskelijoita. Arvioin ihmisten vatsoja, jalkoja, painoja ja BMI:tä... Ja enemmän kuin laihoja ihmisiä, kadehdin niitä, jotka vaikuttaa iloisilta ja onnellisilta.

_

_

Huomenna vaihdan maisemaa ja koitan nauttia elämästäni. Katsotaan mitä siitäkin tulee, jos taiteiden yö vaikka sais mut piristymään... No muttamutta, täytyy vaan työntää se itseinho sinne taka-ajatuksiin, ja koittaa keskittyä olemaan pirteä ja iloinen. Vaikeaks menee.

_

_

Anteeks et mun postaukset on tällasta paskaa nykyään, lupaan koittaa piristyä ja postailla paremmin alkuviikosta kun taas on aikaa :)

_

_

Love,

Marissa

_

_

_

P.S Lukeeko tätä enää ketään?

The girl who blocked her own shot

En tiedä mitä tai miksi kirjoittaa. Väsyttää koko ajan, eikä mikään kiinnosta. Toi lause kuvaa parhaiten mun nykyisiä fiiliksiäni. Olen väsynyt jatkuvasti, olen koko ajan unelmoimasta päiväunista... ja mikään ei todellakaan jaksa kiinnostaa. Ei koulu, ei laihdutus, ei ihmissuhteet... ei mikään.

Tunnen olevani aivan turha. Täällä kotona sekä koulussa. Kaikkialla muut hoitavat asiansa paremmin, ja mua ei vaan jaksa kiinnostaa onnistuminen tarpeeksi että jaksaisin edes tosissani yrittää minkään suhteen. Ikäväähän se kai on, en tiedä.

Laihdutus ei jaksa innostaa, kun syysmasennus on näin vahvana päällä, eli postaan kun tekee mieli

Love,

Marissa

Lihavaa härkää sarvista

I need to be better,

I must try harder,

I have to succeed!

Huonosti on mennyt, mutta tänään olikin jo aika kääntää kelkka kohti onnistumisia.

Im back for good ladies.

Yours truly,

Marissa xo

I'm miss world, somebody kill me

Hole - Miss World

Viimeiset pari päivää on ollut tosi outoja. Olen ollut aika rappiolla, ja kaikkea ihme juttua ja kommenttia on lentänyt.

Mun siskot on ollut meillä kylässä. On tullut hengattua siskojen ja niiden kavereiden kanssa ja kuunneltua todella paljon sellaista musiikkia, jonka parissa olen kasvanut. Hupaisaa miten muille kavereilleni ei ole opetettu nirvanan biisien sanoja viisivuotiaana, haha

Perjantain vietin kaverien kanssa, ja alkoholia meni aika paljon, kuten myös jotain herkkuja.

Ja lauantai about samaan malliin :S

Eli viikonloppu on mennyt aika (todella!!) huonosti, tälleen somasti rappiolla. Silti on just noilta siskojen kavereilta tullut tosi kivaa kommenttia. Toisaalta niistä oli tosi moni itse lihonnut viime näkemisen jälkeen :S

Anteeksi että postauksia ei ole taas kuulunut, tai että tämäkin postaus on enemmän tai vähemmän sekava. Ajatukset hyppii pitkin seiniä, enkä pysty keskittymään mihinkään. Lihonnutkin olen aivan varmasti, en uskaltanut käydä vaa'alla vaikka tänään oli virallinen punnituspäivä. Huomenna on kyllä sit pakko käydä, et tiedän montako kiloa on tullut. voi v***u

No, rappiolla on hyvä olla, vai?

Love and grunge music,

Marissa

Sometimes i question why im still here

Tänään tuli kaloreita 1100.

Liikaa, mut sitä nää menkat tekee. Koko ajan tekee mieli jotain, en jaksais tällasta oikeasti. Mahaan sattuu kun söin liikaa muroja. Tekis niin mieli taas oksentaa, mut aion pysyä lujana. Olen lipsunut kesän aikana aivan liian usein.

Huomenna on koulukuvaus. Tulin siihen tulokseen, että näytän lihavalta ihan jokaisessa vaatekappaleessa mikä mulla on, joten siinä meni sekin panikointi. Turha panikoida asiaa, mille ei voi enää mitään. Tietty just sen takia tänään olis pitänyt mennä hyvin. Mut huomen menee paremmin, mä lupaan! On vaan pakko mennä...

Olen silti iloinen että koulu alkoi taas. Siis mitä? Joo, olen oikeasti todella tyytyväinen, et nyt ei oikeasti ole niin monta tuntia aikaa syödä per päivä. Tänään mulla oli todella rento koulupäivä, ja mä oikeasti näen itseni tällä hetkellä pärjääväni tän jakson oikein hyvin. Tein tänään läksytkin, joka on mulle jotain todella epätavallista :D

Mun pitäis viel täyttää kaikkia koulu lomakkeita tänään, kopioida muistiinpanoja, ja taikoa itselleni mystisesti jostain lisää vihkoja.

Luulenko mä vaan, vai keskittyykö tää mun blogi nykyään enemmän mun koulujuttujen valittamiseen, vai laihduttamiseen?

Lupaan oikeasti kunnostautua laihdutuksen saralla, vaik välillä ei vaan millään jaksais, niin kyllä mä tiedän, että en mä loppupeleissä voi tästä luopua. Välillä menee vähän huonommin (niinku nyt), mut on todella motivoivaa lukea sillon just jotain teidän onnistumis postauksia :)

Lots of love,

Marissa

There is a hell, believe me i've seen it

Voi helvetti, nyt se koulu sit taas alkoi.

Ei kyllä tullut mitenkään luottavaisempi olo tosta tän päivän koulupäivästä.

Anyways, sain poistettua kuitenkin parit kurssit tästä jaksosta, joten jos nyt vähän löysemmän jakson jaksaisin jopa läpi asti.

En kyl lupaa mitään.

Kirjoitukset osuu kivasti koeviikon kanssa aivan samaan aikaan, en tiedä ketä aivoton yksilö näistäkin asioista päättää, prkl!

Noiden todella stressaavien 2 tunnin jälkeen olin jo todellakin shoppailu terapian tarpeessa. Kouluruokailukin on sit taas palannut järkyttämään mun päivittäistä kalorsaldoa.

Aivan, meillä on myös nyt ihan just myös koulukuvaukset, ja tää tieto sai mulle sellasen pikku ahdistus kohtauksen, et hyvä etten kaatunu vieressäni istuvan pojan päälle kun kuulin tästä.

Siis mun kroppa ei ole valmis mihinkään kuvien ottoon!! Nytkin nousee ahdistus ihan vaan kun ajattelen tota asiaa. No, pitää vaan löytää ne vaatteet, mitkä saa mut näyttämään mahdollisimman hoikalta. Laihalta näyttäminen niissä kuvissa kun on aika mahdotonta näillä tukki jaloilla : /

Tänään on kalorit vaihteeks pysynyt ihan kuosissa, päivän saldo on 775... ja kulutustakin on tullut 100 kalorin edestä :) Eli ihan hyvin meni tänään.

Nyt pitää mennä suihkuun, ja kattoo vaatteet huomiseks, koulussa olis kiva näyttää siedettävältä... ja näen C:nkin taas huomenna pitkästä aikaa :)

_

_

Think thin, and have control over yourself ♥

_

_

_

Love,

Marissa

And now you wish that you ment something to somebody else

Huomenna kouluun. Sitä ennen olis miljoona asiaa vielä hoidettava kuntoon. Kuten tää mun kroppa, yhh...

Tein listan kaikista asioista mitkä pitäis tänään saada tehtyä: 15 asiaa, kaikki kuntoon ennen kello 12, että ehdin nukkumaan. Pystynkö?

Epäilen vahvasti.

Eilinen meni huonosti, kiitos illalla tulleen sekoamisen, ja murojen mättöämisen.

Lauantai sitä vastoin meni hyvin. Kävin eilen aamulla vaa'alla, ja paino oli noussut puoli kiloa viime viikosta.

Vitun läski mäkin oon.

Onneks huomenna kuitenkin alkaa koulu. Onhan siinä se positiivinen puoli, et rutinoituu taas nää munkin syömiset. Ikävä puoli koulun alkamisessa on tietty aamu herätykset, kouluruokailut ja ne läksyt, joita mä en kuitenkaan ikinä vaivaudu tekemään. No jaa...

Ja nyt uutta paniikkia aiheuttaa noi syksyn YO-kirjoitukset. Voi helvetti, en oikeasti tuu pärjäämään niissä. Pitäis vaan rentoutua, mut kun en osaa.

Aivan, eilen en kuitenkaan murojen syömisen jälkeen repsahtanut oksentamaan, hyvä minä :S

Onpa sairaan kuullosta, ja hyvin repaleista tekstiä.

huomiseen

Stay strong, love,

Marissa

Scented candles, stormy weather, a cup of coffee... i could get used to this

Ihanan rento fiilis päällä. Luulin et se olis täysin mahdotonta eilisen jälkeen, mutta tunnen oloni rauhalliseksi. Tietysti jossain ajatusteni taka alalla tiedostan, että söin eilen noin 2000 kaloria, oksensin eilen suihkussa enemmän kuin aikoihin, ja että koulun alkuun on 2 päivää eikä kroppani ole mitenkään kehuttavassa kunnossa.

Silti oloni on jotenkin tyyni. Porukat on poissa kotoa, ja ne otti siskonikin mukaansa, eli olen yksin kotona. Istun keittiön pöydän ääressä, ja siemailen rauhassa toista kahvi kupillistani. Eilen ostamani viisi tuoksu kynttilää valaisevat muuten melko pimeää huonetta, ja ulkona sataa. Ei varmaan erikseen tarvitse mainita, että olo on kuin olisi vähintään lokakuu.

En ole ikinä ollut oikein syksy ihminen, sillä tällä ääreisverenkierrolla mulla on about aina kylmä paitsi keski kesällä. Kuitenkin en jotenkin malta odottaa, että pääsee taas näkemään kavereita, juoksemaan sateessa... okei, se ei ole kauhean mukavaa. But you get what im trying to say, right?

Lots of love,

Marissa

i wish i could live off coffee and cigarettes

Istun keskellä olohuonetta, koko perheen keskellä kannettava sylissäni, ja toivon et ketään ei kiinnitä huomiota siihen mitä teen. Ei vaan jaksa kiinnostaa.


Tänään oon jo nyt syönyt liikaa, mut en yli 1000 kaloria. Onneks. Vaikka nää täällä mua pakkosyöttääkin koko ajan (oikeesti, kuka syö kaks lämmintä ateriaa päivässä?? ehkä jotkut ylipainoiset, mutta ei ketään teistä ainakaan). Eli yli 1000 en silti saa mennä, koska en mä varsinaisesti haluais että mut sekoitetaan kouluun mennessäni valaaseen :S


Ärsyttää noi muodin huipulle kilpailijat, eiks ne oikeasti osaa tehdä muuta kuin valittaa? Toisaalta, en mäkään taida paljon muuta osata


huomiseen



Think thin beauties


Love,
Marissa

Two day fail

Tiistai ja eilinen oli molemmat jotain ihan kamalaa.

Eli, tiistai illalla siskoni tuli meille. Leffa ja leffaherkut mukana. Katsottiin sit se leffa, ja mäkin iloisesti vaan söin. Ja kalorit yli peruskulutuksen. Tiedän, olen valas. Mut odotas vaan, vielä tää pahenee.

Tiistai illalla pyörin sit joku 3 tuntia sängyssä, ja manailin et miten voin olla noin ajattelematon ja tyhmä. Ja jättää viel laksat ottamatta.

Keskiviikkona mulla oli koko päivä hienosti suunniteltu. Ei pitänyt olla feilaamiseen mitään mahiksia. Mutta olipa kuitenkin. Kaikki meni hienosti iltapäivään asti, jolloin noi kertoi et illalla mentäis mammani synttäreille, ja sitä ennen käytäis hesessä syömässä. Ja jälleen kerran kalorit yli peruskulutuksen. Ja muistin sit laksatkin...

Mutta tänään mä lupaan olla parempi, enkä antaa niiden pakottaa mua tekemään vääriä päätöksiä! Ne ei saa pakottaa mua mihinkään, sillä loppujen lopuksi se olen mä ketä siitä päätän. Ei ne kuitenkaan sitä ruokaa mun kurkusta alas tunge, vaan se olen ihan minä itse

vaan en enää. Koulun alkuun on liian vähän aikaa, mä tunnen miten paniikki alkaa iskemään.

Postaan tänään illalla tai huomenna jos pystyn sen huomaamatta tekemään

Love,

Marissa

Can we pretend that airplanes in the night sky are like shooting stars? I could really use a wish right now.

Sisko on meillä kolmen tunnin kuluttua. Eli en tiedä miten ilta tulee menemään... jotenki pelottavaa.

Eilinen meni ihan hyvin kai, kaloreita 850. Toikin tuntuu silti ihan liian paljolta, mut ei kai se silti ole... en tiedä.

Jotenkin tosi outo olo. Jotenki haikeaa et kesäloma loppuu, mut toisaalta en malta odottaa. En jaksa enää tätä kotona istumista, ja muutenkin tätä yksinäisyyttä. Mulle ei ole hyvä olla yksin ajatusteni kanssa. Silti mulla on jotenkin rauhallinen olo, kaikista syömis ja yo paniikeista huolimatta. Tuntuu kuin olisin viimeisen parin viikon ajan rakentanut itselleni jotain suojamuuria, jotain ilmakuplaa, jonka sisällä mä voin rauhassa olla ihan itseni. Toivottavasti tää mun suojamuuri ei murene syksyn edetessä.

Onpas taas outoa teksitä : /

Olen laiminlyönyt mun yo-kirjoituksiin lukemista aika olan takaa, joten taidan mennä vähän lukemaan ennen kuin sisko saapuu tänne, ja tekee lukemisesta mahdotonta. Tai ehkä sittenki katson jonkun ed-dokkarin youtubesta, et saan motivaation vähän nousemaan, koska en mä sit varmaan enää kauheasti voi liikkuu sellasilla sivoulla kun sisko hengittää niskaan.

Toivottavasti pääsen kuitenkin huomenna postailemaan :)

Stay strong!

Love,

Marissa

Tylsä päivä & sh-gallup

Eilinen meniki sit vähän pieleen, kaloreita melkeen 1000, hyiii

Täs päivässä ei oikein ole mitään maininnan arvoista, joten ajattelin lähinnä ajan kuluksi tehdä tän gallupin, jonka jotkut teistä on kai jo tehnytkin.

Yleisesti

Ikä? - 17

Pituus? - 174

Paino? - 60.5

Korkein paino? - 66

Minkä painoinen haluat olla? - oletan näyttäväni nätiltä 53 kiloisena, mut 50 lis kyl kivempi tasainen luku. Sen alle olen luvannut olla laihtumatta, vaikka sitä pelkoa ei ihan lähiaikoina olekkaan.

Mikä SH sinulla on? - ei kai mikään

Syvällisemmin

Kuinka monta kaloria syöt päivässä keskimäärin? - se vaihtelee rajusti, riippuen onko onnistunut vai mättöpäivä. Mut yleensä varmaan joku 700-1000

Oksennatko ruokaasi ikinä? - en enää nykyään, ennen kyllä

Haluatko näyttää supermallilta / näyttelijättäreltä? - juu

Onko sinulla jokin kouluajan ulkopuolinen liikuntaharrastus? - ei oikeastaan. Olen sen verran laiska, että musta vähempi syöminen on helpompi tapa laihtua kuin itsensä tappaminen lenkkipolulla. Teen kyllä lihaskuntoa, mut ei se oo mikään harrastus.

Onko sinua kiusattu ikinä painostasi? - ei ole.

Oletko koskaan paastonnut? - kyllä, välillä jopa onnistunut ;)

Käytätkö laksoja päästäksesi eroon ruoasta / kaloreista? - Kyllä, mut vain jos olen syönyt ihan kauheat määrät

Inspiroivatko mallit / näyttelijät sinua? - kyllä

Oletko joutunut sairaalaan koskaan SH:si takia? - en ole, koska ei mulla mitään sh:ta ole

Oletko koskaan käyttänyt oksetusjuurta oksentaaksesi? - en, kun en edes tiedä mikä se on. JOs joku tietää, kertokaa.

Oletko koskaan yrittänyt parantua SH:stasi? - Olen välillä miettinyt, ettei mun kannata laihduttaa, ja et olen jo ihan hyvän kokoinen. Onneks palaan aina maan pinnalle, ja tajuan että tällaisen mursun kuuluu laihduttaa

Kehonkuva kysymyksiä

Näetkö itsesi jatkuvasti lihavana, vaikka muut väittävät ettet ole? - kyllä.

Mitä kehonosaa muuttaisit? - Mun reisiä ihan ensimmäiseksi, ne on ihan kamalat. Maha saisi olla litteämpi, mieluusti vähän sisäänpäin kaareva. Perse sais olla pienempi, ja kylkiluita sais näkyä muutkin kuin vaan se yksi per puoli.

Asteikolla 1-10, kuinka tyytyväinen olet kehoosi? - tällä hetkellä 3, koska söin eilen liikaa. Jos kaikki on mennyt syömisten kanssa kohdalleen, olen jossain 7 paikkeilla

Tunnetko itsesi vähä-arvoiseksi painon / kehosi takia? - Välillä, mättöjen jälkeen, tai jos joudun esim rannalle jonkun itseäni laihemman kaverin kanssa.

Oletko toisinaan masentunut painosi / kehosi takia? - Aina mättöjen jälkeen

Vertaatko kehoasi muiden kehoihin esim mallien / näyttelijöiden? - Kyllä

Terveys/Ruoka

Syötkö mielestäsi riittävän terveellisesti? - En. Syön todella harvoin lihaa, ja luulen muutenkin, että syön tosi yksipuolisesti. Esim syön aina samaa aamu ja iltapalaa. Olen melko varma että mun kropasta puuttuu joitain mineraaleja yms.

Oletko sairaalloisen pelokas syömään hiilareita? - En tykkää sanasta "sairaalloisen", koska en mä ole sairas. Mä en syö vaaleaa leipää, ja tosi harvoin riisiä tai pastaa, mut muuten en katso niin tarkkaan. Esim mysliä syön aika usein.

Rasvaa? - Ehkä. Musta tuntuu että syön liian vähän rasvaa, koska mun luut ja nivelet naksuu ja paukkuu koko ajan : /
Kaloreita? - Tiettyyn pisteeseen, eli jos kalorit menee yli 1000, olen varma että lihoan.

Oletko usein väsynyt/uupunut? - En nyt kesälomalla, mutta arkena kyllä

Tunnetko itsesi energisemmäksi syönnin jälkeen? - en oikeastaan

Syötkö lihaa? - En punaista lihaa, eli syön vain kanaa ja kalaa, ja niitäkin vain harvoin.

Syötkö ruokasi tietyllä tavalla? - en tiedä... juon kahvin ja veden aina samasta kupista, ja syön jogurttia aina samalla lusikalla, mutta ei mulla kai muuten ole mitään tiettyä tapaa.

Sanovatko ihmiset, että näytät sairaalta / erittäin nälkäiseltä? - No eivät tietenkään, koska olen normaali painoinen. Viime keväänä kun laihdutin lyhyessä ajassa aika paljon, niin sillon kyllä tuli kommenttia, mutta ei enää nykyään. Siihen tässä haetaankin muutosta.

Oletko ikinä oksentanut verta? - en

Onko sydämesi syke 49 yläpuolella? - taitaa olla, en ole vähään aikaan mitannut.

Pyörryttääkö sinua vähäisestä syömisestä? - ei, mutta aamuisin pyörryttää, eli aamupala on mulle aika pakollinen.

Muuta

Onko media mielestäsi syypää syömishäiriöiden yleisyyteen? - on varmaan

Mikä on mielipiteesi Pro-anasta? - ne sivustot on tosi käteviä, ja olen ihan tän kannalla.

Onko sinulla muita mainittavia häiriöitä (esim masennus)? - ei kai, ei mua esim. masenna tai ahdista paitsi kun oon syönyt liikaa.

Mikä on lempiruokasi? - kana salaatti

Lempijuomasi?- kahvi :))

Toivotko usein ettei sinulla olisi syömishäiriötä?- ei mulla olekkaan, mut joskus kyl toivon, ettei tarvis laihduttaa, kun se on välillä niin vaikeaa :D

Haluatko parantua? - ai mistä? kun ei ole sairas, ei voi parantua. Eli en.

Love,

Marissa

Yesterdays feelings will all be lost in time

Pää lyö tyhjää... en tiedä miten aloittaa. Olen tuijottanut tätä valkoista ruutua kohta 20 minuuttia. Voisin kai aloittaa tästä päivästä, siinä olis ehkä jotain logiikkaa :D

Tänään kun heräsin aamulla heräsin jälleen kerran tyhjään taloon. Tämä olisikin ollut ihanaa, elleivät vanhemmat olisi taas olleen niin ihanan huolehtivaisia siitä, että syönkö heidän poissa ollessaan kunnolla. He olivat jättäneet keittiön pöydälle lapun, ja sen viereen ihanan valmiin aamiaisen.

Mulle tulee tollasesta aina kauheen paha mieli, koska joku toinen on nähny mua varten vaivaa, ja käyttänyt aikaa tehdäkseen jotain mikä normaalia lasta varmaan ilahduttais tosi paljon. Söin sen aamupalan, eikä mulle siitä tullut mikään kauhee morkkis. Siinä oli leipää ja hedelmiä ja jotain tollasta. Ei onneks mitään kauheen kalorista, eikä leiväl onneks ollut rasvaa (joka ällöttää mua jostain syystä tosi paljon, en oo koskaan tykännyt).

Kalorit on lähinnä ton aamiaisen takia nyt 635, johon tulee vielä iltapalasta ( jogurtista ja mandariinista) 105 kaloria lisää. Eli päivän total tulee nousemaan 740, eli oon ihan tyytyväinen.

Olen hieman huolissani miten ens viikko tulee onnistumaan. Mun on PAKKO onnistua hyvin, koska miten mä muuten kehtaan näyttää taas naamani kaikille meidän koululaisille? Huolen aiheena on mun siskoni, joka tulee meille alkuviikosta. Tää mun sisko syö niinku joku norsu, mut on mua silti huomattavasti laihempi. Eli mulla tulee olemaan vaikeuksia muistaa, että vaikka se on laiha ja se vai syödä jotain, ei tarkoita et mä voisin tehdä samoin.

No, onneks mulla on teidät ihanat lukijat tukenani. Ootte mulle oikeasti tosi tärkeitä, koska en mä muuten vois selittää näitä mun juttujani kellekkään.

By the way, katoin tänään youtubesta dokumentin nimeltä "truth about online anorexia". Oli ainakin mun mielestä hyvä, joten täytyy nyt täälläkin mainostaa :D

Lots of love,

Marissa

And it hurts to know that you belong here

On ikävää, kun tosiasiat lyödään silmille. Ilman mitään varoitusta, ja sit vaan odotetaan, et kyllä se kestää, eihän se voi tosta ottaa itseensä, miks sä et heitä läppää ja naura niinku yleensä?

No kun mä en jaksa!

Sain tänään tietää, että mun eksällä on uus tyttöystävä. Mut hei ei se haittaa, eihän tää asia kuulu mulle enää mitenkään, joten eihän se mua voi haitata.

Vituttaa.

En mäkään aina jaksa hymyillä. Se on rankkaa, enkä mä pysty tätä helvetin nauru maskia pitämään koko ajan päällä. Kohta alkaa taas koulu, ja musta tuntuu et oon hukannu tän koko heinäkuun. Mitä mä oon tehny viimeiset 3 viikkoa? en mitään, märäntynyt kotona...

Mun on nyt vaan pakko laihtua, että olisin saavuttanut edes jotain. Haluan taas kuulla, kun ihmiset ympärillä ihmettelee miten mä oonki laihtunu niin nopsaa, ja miten kivalta mä nyt näytän. Eikä tollasta kuule, ellei sen eteen tee töitä.

Tänään (tai siis eilen, 31. päivä) kaloreita kerty 680, oon ihan tyytyväinen.


Love,
Marissa