tiistai 19. lokakuuta 2010

B&P




Rakkaat bussi kuskit.


Mä syytän teitä tän päivän tapahtumista. Varsinkin teitä tiettyä kahta erityisen ihanaa yksilöä, jotka ajoitte tänään mun ohitseni. Ei, enhän minä toki ollut jo pysäkillä, juossut ja heiluttanut käsiäni kuin idiootti. Juuri näin minä en tehnyt, joten sinä ajoit ohitseni. Ja sitten tämä toinen valloittava tapaus, ei tosin aivan yhtä valloittava kuin tämä ensimmäinen. Sinä katsoit minun häpeällistä juoksuani kohti sitä toista bussia, ja katselit minua liikennevaloista ivallisesti hymyillen. Tai siltä se ainakin tuntui.


Kauniisti sanottuna raivostuin. Sihisin kirosanoja koko matkan kauppaan, tarpeeksi hiljaa niin että vastaan tulevat ihmiset eivät kuulleet. Minua oli kohdeltu huonosti, ja nöyryytetty julkisesti. Tai siltä se ainakin tuntui. Kaupasta mukaan tarttui levy suklaata ja daim jäätelöä. Pankkikortti lauloi taas iloisesti, kun se keveni entisestään. Kaupasta miltei juoksin kotiin, nolotti jo valmiiksi. Kotona kaikki ostokset äkkiä naamaan, ja kauheissa omantunnon tuskissa yhtä nopealla vauhdilla ulos. Kaikki tuli ulos, ainakin suurinpiirtein, joka kummastuttaa minua. Luulin että olin jo unohtanut miten tämä menee.

Nyt istun koneella. Ja nolottaa, ihan helvetisti. Mä rikoin lupauksen itselleni. Viime oksennuskerrasta onkin jo pari kuukautta.


Tänään ei ole tapahtunut mitään muuta. Ei hitto jos tää mun tän päivän sekoaminen vaikuttaa mun painon putoamisvauhtiin niin en kestä. Miksi mun pitää olla näin heikko.


Teen saman lupauksen jälleen kerran; ei ikinä enää.




Love, Marissa

5 kommenttia:

  1. Toivon todellakin, ettet tee sitä enää ikinä.

    Tsemppiä ja haleja sinullekin <3

    VastaaPoista
  2. toivottavasti lupaus pitää, ei oo kiva pettää itteään :(

    tsemppiä<3

    VastaaPoista
  3. kiitoksia vaan :) Tiedätkös, musta tuntuu, että mä en oo suinkaan ainoa, kelle tästä on tullut elämäntapa. Tuskin monikaan meistä tätä laihdutusta lopettaa jonkin tietyn kilon kohdalla. Et varmaan edes sinä? Tää on niin vitun salakavala sairaus tai mikälie.

    Tajusin, että en oo sun lukijas, vaikka blogias oonkin lueskellut. No, nyt liityin lukijaksi:)

    VastaaPoista
  4. Voi sua..bussikuskit osaa kyllä välillä olla niin mulkkuja. Tsemppiä ja koita oikeasti pitää tuo itselles tehty lupaus. Paljon haleja<3

    VastaaPoista
  5. Ei ne ollu motivaatio farkkuja, vaan ihan oikeasti meni vetoketju ja nappi kiinni! =D Ihana fiilis oli kun normaali kokoani sovittaessa kysyn myyjältä "oisko tätä pienempänä"! =)

    Niin ja mulla on siis syysloma nytten menossa. Maanantaina pitäis raahautua kouluun -.-

    KULTA RAKAS! Sä et voi epäonnistua, ennenkuin luovutat <3 Tsemppiä!

    VastaaPoista