I could kid myself by thinking that im fine

Panic! at the disco - Always

Läheisen kuolema saa kummia juttuja aikaan. Mä en osaa olla kunnolla surullinen, mutta tulen surulliseksi kun näen ympärilläni surullisia ihmisiä. Ja koska miltei kaikki ympärilläni olevat ihmiset ovat tällä hetkellä surullisia, huomaan viettäväni todella paljon aikaa yksinäni. Parempi vaan olla omassa seurassa. Tämän vuoksi myös pääsykokeisiin lukeminen on edistynyt huimasti, koska sitä saa hyvin tehtyä kun ei ole muita menoja tai muita ihmisiä häiritsemässä.

Laihdutuskin menee paremmin kuin aikoihin. Ei vaan ehdi ajattelemaan ruokaa, tai sitä että on nälkä, kun keskittyy lukemaan pääsykokeisiin. Mun on sitä paitsi pakko onnistua niissä hyvin, koska en tosiaan tule saamaan sitä paikkaa minkä pääsykokeissa olin viimeksi. Eli motivaatio lukemiseen on erittäin korkealla. Joten jos vatsa vähän murisee lukiessa, se saa luvan odottaa kunnes on mun ennalta määrätyn tauon aika.

Tänään aion kuitenkin ottaa vapaata lukemisesta, ja mennä kaverin kanssa vähän tuulettumaan. Tarkoituksissa olis ihan sivistyneesti vähän juoda jotain, mutta toisaalta tekis mieli antaa homman lähteä lapasesta ja vetää kunnon överit. Hmm...

Toisaalta alkoholin kalorit tietäen päädyn varmaan kuitenkin vain ottamaan sivistyneesti pari :)

Jännittää noi PARIN PÄIVÄN päässä olevat yo-juhlatkin. Inhottaa, että joudun itse olemaan se juhlien keskipiste. Paljon mielummin piiloutuisin keittiöön ja tarjoilisin kahvia. No joo, täytyy vaan kestää. Inhottaa sekin, kun kirjoitukset meni parin aineen kohdalta aika huonosti, enkä jaksais alkaa selittelemään niitä ihmisille. Puhumattakaan siitä, miten kestän sen että kaikki tuijottaa mua. Olo tulee olemaan varmaan niin lihava... en taida pystyä paljon mitään syömään, litkin varmaan vaan sitä kuohuviiniä ;)

Lots of love,

Marissa