Keep your feet on the ground, when your head's in the clouds

Perjantai. Siinä on aina ihan omanlaisensa tunnelma. Silloin ei kiinnosta kuinka pitkään on pyörinyt aiempana yönä sängyssä, kuinka paljon ahdistaa, tai kuinka kadoksissa kokee olevansa. Koska perjantaina kaikilla on lupa olla kadoksissa, ja valvoa pikku tunneille. Olen viettämässä koko viikonlopun kaverin luona, taas. Vaikka söisin mitä, niin kaverien ympäröimänä se ei ikinä ahdista niin paljon. Mitä se haittaa jos syön liikaa, jos kaikki muut ympärilläkin tekevät niin?

Alkoholia olen varannut 2 pulloa mukaan. Sillä pääsen toivottavasti tarpeeksi iloisiin tunnelmiin, etten ala taas ahdistumaan. Vaikka Hukkakin on kyllä siellä. Se on samalla ihanaa ja ahdistavaa... Se saa mut tuntemaan oloni nätiksi, mutta samalla esimerkiksi syöminen sen edessä on hirveää. Tai no, mistäs mä sen tietäisin, en oo ikinä syönyt niin että se olisi ollut näkemässä. Mutta ainakin ajatus siitä on erittäin ahdistava.

Aion myös esittää koko viikonlopun niin normaalia että. Ketään ei tule näkemään mun hullua puolta. Eli ei pakonomaista liikuntaa, ahdistus kohtauksia, eikä varsinkaan oksentelua. Aion olla super iloinen ja sosiaalinen ja hauska ihminen.

Kulissit kunniaan! :D

Lots of love,
Marissa