Sairautta ja huonoja päätöksiä

Olen taas kipeänä. Olo on ihan hirveä, ja nukkuminen on todella vaikeaa. Sen takia väsyttääkin ihan kauheasti.

Helsingissä vietetty aika oli mukavaa, mutta toisin kuin aina aiemmin, ahdistus ei hävinnyt tai helpottunut siellä ollessa. Aloin laskemaan taas kaloreita, koska se jotenkin helpottaa ahdistusta hetkellisesti. Ei tietenkään enää siinä vaiheessa, kun kalorit nousee silti taivaisiin, mutta kai se vähän auttaa. Olin tossa jonkun viikon laskematta kaloreita, ja se oli niin outoa, pelottavaa ja vapauttavaa. Nyt siis kuitenkin olen taas alkanut laskemaan niitä.

Olen myös päättänyt lopettaa tämän hulluttelun, ja "elämään oppimisen". Ainakin nyt kipeänä ollessa, enhän mä tee mitään paitsi lusmuile kotona, joten miksi mun pitäis syödä jotain ekstraa? Ihan vaan siksi, että sattuu olemaan tylsää? Ei siinä ole mitään järkeä.

Siinäkään ei ole mitään järkeä, että kaiken tämän mättöämisen aikana mun paino on noussut vain 1,5 kiloa. Olen kuitenkin syönyt pari viikkoa ihan mitä sattuu, ja juonut alkoholia monena päivänä viikosta. Mutta sellainen saa nyt jäädä. Mun yo-juhlat on pian, ja haluan laihtua (ainakin nää uusimmat 1,5kiloa) siihen mennessä. Voihan se olla huono päätös, mutta ei mua nyt jaksa kiinnostaa. En mä voi mun elämästä pahemmin kipeänä nauttia muutenkaan.

Kivaa maanantaita murut!

Lots of love,

Marissa