sunnuntai 10. heinäkuuta 2011

Kysymyspostaus: Vastaukset!

Vastasin järjestäen kaikkiin teidän kysymyksiin. Huhhuh, meni muuten joku pari tuntia noihin vastauksiin, mutta onneksi mulla ei ollut tänään paljon muuta tekemistä. Kävin muuten jo tänään siellä vaa'alla, ja olin lihonnut. Yhyyy! Mutta onneksi vain kilon, ja sekin lähtee toivottavasti nopeasti, kun palaan normaaliin ruokavalioon. Mutta nyt niitä vastauksia:


Mistä ja milloin syömishäiriösi alkoi?
- En ole ihan varma. Olen aina tuntenut olevani rumempi kuin siskoni ja itsetuntoni ei ole pienenäkään ollut mikään kauhean korkea, johtuen ehkä osittain siitä että mua kiusattiin tarhassa aika kauan. Eikä mulla kyllä ole mitään sh:ta diagnosoitu, vaikka tää mun syöminen vammaakin aika pahasti suuntaan ja toiseen.

Lempielokuvasi?
- Requem for a dream. Se on niin surullinen, mut silti jotenkin ihan loistava. Tai Hang Over, koska en muista minkään muun leffan aikana nauraneeni niin paljon :D

Tämänhetkiset mittasi?
- En tiedä mittojani, koska en omista mittanauhaa. Tiedän, tosi tyhmä syy olla mittaamatta, mutta oon laiska ja rahaton, niin en oo saanu hankittua mittanauhaa.

Mittasi alimmillaan (saman pituisena kuin nyt)?
- Kts. edellisen kysymyksen vastaus.

Lempikukkasi?
- Auringonkukka. Ne on ihanan piristäviä.

Ketkä julkkikset thinspaavat sinua eniten?
- Nicole Richie, jonka ehkä huomaa tässä blogissa olevista kuvista, esim. tosta bannerista. Myös Mary-Kate Olsen ja Taylor Momsen toimivat loistavana thinspona.

Lempihedelmäsi?
- Mandariinit, koska niissä on vaan noin 30-35 kaloria. Ja kyllä ne ihan hyviltä maistuukin, mutta se nyt ei ole niin tärkeää. Myös mansikat on kalori määränsä ja makunsa puolesta ihania, mutta ne ei kyllä ole hedelmiä :D

Kuinka pitkä olet?
- Pitkä, pidempi kuin suurin osa kavereistani.

Lempi alkoholijuomasi?
-Mohito

Suosikki urheilulajisi?
- Tanssiminen, koska se ei ikinä tunnu tylsältä. Silti mun useimmiten tulee vaan käveltyä tai tehtyä lihaskuntoa. En pahemmin pidä urheilusta, jonka vuoksi silloin joskus ajattelinkin, että vähäinen syöminen on urheilua helpompaa.

Pituus? Paino?
- En ainakaan toistaiseksi ilmoita näitä täällä blogissa, koska pelkään paljastuvani jos ilmoitan nämä liian tarkasti. Voin kertoa BMI:n olevan tällä hetkellä 20.6. (tiedän, olen läski, eli työtä on vielä paaaaaaaaljon edessä)

Tavoitepaino?
- Tavoite painossani mmun BMI olisi sellainen kaunis 17.8. Ei liikaa, muttei liian vähänkään :)

Kauan sulla on ollut sh?
- Mulla ei siis tosiaan ole mitään diagnoosia, mutta joku vähän vajaa 2.5 vuotta sitten sain tarpeekseni siitä, että tunsin aina olevani se porukan pullein, ja päätin että nyt mä laihdun ja kunnolla.

Miten sh:si alkoi?
- Olin ennen tätä laihdutusta todella masentunut. Satutin itseäni, enkä jaksanut muiden seuraa. Silloin 2.5 vuotta sitten keksin alkaa oksentaa ruokani, jotta saisin vähän laihduttua, mutta siitä ei kyllä tullut yhtään mitään, ja masennus vaan lisääntyi. Sitten joku pari kuukautta sen oksentelun aloittamisen jälkeen, kun ekan kerran oikeasti aloitin laihdutuksen ilman oksentamista, aloin vihdoinkin näkemään tuloksia, ja se oli niin ihanan huumaavaa. Silloin huomasin myös, miten masennus hälveni aina kun vaaka kertoi mun painon pudonneen. Ja kun terkkari joku kaksi vuotta sitten oli tosi huolestunut mun laihtumisesta muistan miettineeni, että ei kai ketään vaan pakota mua lopettamaan. Muistan hymyilleni sille kauniisti, ja vastasin sen miljooniin kysymyksiin: "Oi, en mä ollut ollenkaan huomannut laihtuneeni" "Ei, en ole ollut millään dietillä" "Vähän on ollut univaikeuksia joo, mutta tää koulunkäynti mua vaan stressaa, kaikki on oikein hyvin". Eli luultavasti toi masennus jotenkin ajoi mut tähän, enpä tiedä.

Onko kukaan tuttusi tietoinen sun sh:sta?
- Yksi mun kaveri tietää tästä pakko laihdutuksesta, oksentamisista, ahdistuksesta ja muusta, ja entinen poikakaveri tiesi myös kaiken paitsi tuon oksentelun.

Lempi leffa?
- Tähän tulikin jo vastattua :)

-"- kirja?
- Varmaan Catcher in the rye (Suomeksi sieppari ruispellossa, mutta se suomenkielinen versio on huonompi). Olen lukenut sen englanniksi pariin kertaan, ja se vaan jotenkin on ihan loistava. Se päähenkilö on nuori jätkä, johon pystyy samaistumaan tosi helposti.

Onko sulla mitään harrastuksia?
- Ei tällä hetkellä. Käyn itsekseni välillä lenkillä, mutta ei sitä nyt harrastukseksi voi sanoa.

Ootko koskaan miettiny miltä susta sitten monen vuoden päästä, kun olet jo mahdollisesti parantunut sh:sta ja mietit nuoruuttasi, mahtaa tuntua kun "heitit" sen takia monta hyvää päivää "hukkaan"? Itse nimittäin olen jostain syystä alkanut omalla kohdallani miettimään tätä :)
- Luultavasti. Vanhempana varmaan kaduttaa, kun ei nuorena elänyt täysillä, vaan laski kaloreita ja istui yksin kotona, kun muut meni ulos ja piti hauskaa. Tähän on nyt jo kulutettu enemmän kuin muutama hyvä päivä... pari vuotta on mennyt, enkä oikeastaan tiedä mitä olen saavuttanut. Laihtunut olen joo, mutta en sitäkään tarpeeksi.

Minkä takia aloitit blogin pitämisen?
- Aloitin blogin pitämisen kaksi vuotta sitten kesällä, kun tarvitsin jotain millä pitää itseni kiireisenä, ja jotain millä saisin vältettyä herkkujen syönnin. Nykyään tämä blogi on mulle kyllä enemmän päiväkirja kuin mikään ajan tappamis paikka. Tästä on tullut mulle todella tärkeä, enkä oikeasti tiedä, miten enää jaksaisin ilman teidän vertaistukea.

Oliko sen aloittaminen mielestäsi hyvä vai huono idea?
- Molempia. Musta tuntuu että tämä syömisvammaus on vaan lisääntynyt tämän blogin aloittamisen jälkeen. Toisaalta se on mahdollistanut juuri tuon yllä mainitun vertaistuen. En pidä itseäni niin hulluna kun tiedän, että muutkin panikoi perhejuhlia ja syntymäpäiviä, ja suunnittelee armottomia laihdutuskuureja.

Tunnetko toisia blogin pitäjiä ihan livenä?
- Yhden kaverin. Se ei kyllä enää pidä sitä blogia yllä, kun sen mielestä se hukkasi elämäänsä kaloreiden laskuun. Olen todella onnellinen että se sai irtauduttua tästä ajattelun vääristymästä vielä kun se siihen pystyi. Itselleni se taitaa olla vähän myöhäistä.

Kirjoitat usein käyttäväsi laksatiiveja, oletko niihin koukussa?
- En mielestäni ole laksoihin koukussa, vaikka käytänkin niitä aika usein. Koska jossain vaiheessa mulla oli ahmimisen jälkeen tapana oksentaa, niin noiden laksojen kanssa saan vältettyä oksentamisen. Ja vaikka eihän niitäkään hyvä ole käyttää, niin ne on musta silti pienempi paha kuin oksentaminen.


Lots of love,
Marissa

4 kommenttia:

  1. Kyllä sä jonkun diagnosin tarvitset. Kuka jaksaa tuhlata kaksi ja puoli vuotta elämästään tollaseen paskaan? Laihtuminen ei tee susta yhtään parempaa ihmistä kuin mikä nyt olet! Hae hei apua, nyt tai välittömästi.

    VastaaPoista
  2. Pääasiassa menin kattomaan Stam1naa mutta tuli siinä muitakin bändejä nähtyä :)

    VastaaPoista
  3. Anonyymi: Eiköhän se ole ihan mun oma asia, että millainen ihminen mä olen ja millainen musta tulee.

    VastaaPoista
  4. Oon seurannut sun blogia ihan alusta alkaen, nyt laitoin itsekin blogin(/-tilin) pystyyn niin pitikin tulla virallisesti liittymään lukijaksi:) Muista että tärkeintä on olla itselleen armollinen, fakta vaan on, että kärsivällisyyttä tarvitaan! Myönnän kyllä, etten ole tästä mikään hyvä esimerkki, mutta toimivampaahan se on. Muista myös, että vaikka et ole täydellinen mallikansalainen ja haluat jotain muuta kuin tavallinen tallaaja, niin se ei tee susta huonompaa. Kaikilla on oikeus unelmiin, oli ne millaisia vaan. Tsemppiä!

    VastaaPoista