keskiviikko 14. syyskuuta 2011

I hate to turn up out of the blue uninvited



Mun löysät farkut on mulle sopivat. Jopa hiukan piukat. Voi tätä itseinhon määrää taas. En kykene katsomaan peiliin, kun kasvot eivät näytä omilta. Enhän mä voi näyttää tuollaiselta, enhän?! Mutta kyllä se minä vain ukävä kyllä olen. Ahminnasta on tullut about joka iltaista, oksennan aina välillä. Useimpina iltoina pystyn sen välttämään, mutta en silti aina. Kun valvoo niin paljon muita pidempään, on vaan liian helppo antaa itselleen siihen lupa. Kun ei ketään kuitenkaan saa tietää.

Viikonloppu meni hyvin. Tai no, siis huonosti. Mutta hauskaa oli, vaikka ahdistikin ihan vitusti. Yksi mun läheinen ihminen muuttaa pois. Ja mä en vaan jaksa. Olen surullinen, enkäö jaksa. Olisi edes joku syy nousta aamulla sängystä, mutta sellaista ei nyt tähän hätään löydy.

Alkuviikosta kävin lenkillä, ja tänään leffassa. Näen kavereita, esitän pirteää, iloista, hyvinvoivaa. Kotiin päästyäni en enää jaksa, ja päädyn syömään mitä milloinkin.

Tämä blogi ei nyt oikein toimi mulle. En vaan halua elää näin pulleana, eikä tää mun syysmasennus tai mikä ikinä anna mulle yhtään hengitystilaa laihduttamiselle. Tänne bloogiinkin kirjoittaminen masentaa ja ahdistaa. Pakenenko vai pidänkö taukoa? En tiedä mitä sanoa, paitsi että toivottavasti palaillaan. Ootte tärkeitä.


Näkemiin.
Posted by at

3 kommenttia:

  1. jenica15. syyskuuta 2011 klo 0.46

    ei sun tarvi laihduttaa<3 jatka vaa kirjottelua, tykkään lukee sun juttujas, vaikkei ne niin ilosia aina ookkaan, tsemppiä! :))

    VastaaPoista
  2. Abbey15. syyskuuta 2011 klo 17.16

    Kirjoita blogia, jos siltä tuntuu. Pidä vain taukoa, jos niin tuntuu paremmalta. Mulla on tollainen kausi yleensä keväällä, vaikka nyt tuntuu kyllä, etten mä sen vähempää masentunut ole syksyisinkään. Voimia<3

    VastaaPoista
  3. chrystal16. syyskuuta 2011 klo 15.15

    Tuntui, että olisi pitänyt heti alkuun tulla sanomaan jotain kaunista ja kannustavaa, mutta en sitten tiennyt mitä. En tiedä vieläkään, joten; pidä taukoa jos siltä tuntuu, mutta musta on ainakin tosi kiva lukea sun kuulumisista, vaikka et puhuisi mitään laihduttamisesta! Kirjoitat mitä ikinä haluat, asioista joita päässäsi pyörii. Ymmärrän kyllä tunteet, tuntuu itseasiassa tällä hetkellä ihan samalta. Sit tuntuu että kaikki mikä tulee ulos on vain sekavaa löpinää kaikesta merkityksettömästä ja turhasta ja en edes tiedä. Mutta, muista että täällä sulla on tukija mihin tahansa elämäntilanteeseen, mitä tahansa tarvitsetkin:) *superisolämminrutistus*

    VastaaPoista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)