tiistai 4. tammikuuta 2011

The five words every addict knows: I wish i was dead


Ja sitten menin syömään. Yli 1000 kaloria, sen rajan minkä ylittäminen ei ole mulle enää sallittua. Tai siis ei pitänyt olla sallittua. Nyt vatsaan sattuu. Taas.
Ja laksatkin on loppu, voi helvetti sentään.

Enkä saa enää oksentaa. Siis en SAA.

Katson parhaillaan tv:stä jotain narkkari sarjaa. Ei pitäisi, kun siitä tulee menneisyys ikävästi mieleen. Mun eksä siis käytti vähän kaikkea väärin, ja liikkui sellaisissa porukoissa että mikään aine ei ollut ulottumattomissa. Ja nyt mulla on itselläni niin narkkari olo. Narkkari, joka repsahti taas. Paitsi että mun riippuvuus ei ole mihinkään kiellettyyn aineeseen. Tai no, vain multa itseltäni kiellettyyn aineeseen: ruokaan.

Nyt tuntuu kuin olisin pettänyt itseni, kuin olisin pudonnut kuoppaan. Eikä nyt auta muu kuin yrittää epätoivoisesti kammeta itsensä takaisin maan pinnalle. Mutta en tiedä miten pystyn siihen. Miten saan käännettyä epäonnistumisen onnistumiseksi?

En kai muulla kuin tahtomalla. Tietäisi vain mitä tahtoa, lentää vai kuihtua pois.


Lots of love, Marissa

5 kommenttia:

  1. Toivottavasti pystyit olemaan oksentamatta! Paljon haleja ja koita jaksaa!!!!! Ei se maailma lopu vaikka ruokaa tuli syötyä suunniteltua enemmän! =)

    VastaaPoista
  2. Hei toi on tosi ihana kuulla, että oot päättänyt olla oksentamatta. Toivon todella, että pidät sen lupauksen :) Ja OIKEESTI kun tarpeeksi syö, ei yksinkertaisesti tee enää mieli mitään. Mulla on just se fiilis! :) Tsemii!<3

    VastaaPoista
  3. Kyllä sä saat syödä yli 1000kcal. Älä, kiltti, hanki enää niitä laksoja. Halauksia ♥

    VastaaPoista
  4. ei sun tarvii kammeta kuopasta pois, kampea aluksi puoleenväliin. Toi oksentamattomuus on enemmän kuin hienoa! Olen ylpeä <3

    VastaaPoista
  5. Niimpä miten voin jaksaa nousta maanantaina klo 7 x_x

    VastaaPoista