Sori, on taas tullut pidettyä vähän taukoa. Ihan huomaamatta aika vain valuu ohitseni, enkä tajua ohi vilistäviä päiviä. sitä se työttömän elämä on... kai. Viikonloppuna päätin jättää baarissa juoksemisen väliin. Hyvä ajatus sinäänsä, ettei tule niitä alkoholin kaloreita eikä niitä krapula kaloreita.
Vietin perjantain ihan omissa oloissani, ja lauantaina olin koko päivän yhden ystäväni kanssa. Oli tosi hauskaa, mutta päädyin syömään kaikenlaista erittäin kiellettyä (sipsejä, vaaleaa leipää, valkoista suklaata) Kaikki meni hyvin niin kauan kuin ystäväni oli paikalla, mutta heti teidemme erkaantuessa itsekurini petti, ja lukittauduin vessaan polvistumaan pöntön eteen. En ollut syönyt mitenkään järjestyksessä, joten on erittäin vaikea sanoa kuinka paljon siitä sitten tuli loppujen lopuksi ulos.
Eilinen meni uravalintoja miettiessä. Olen niin hukassa tulevaisuuteni suhteen. Ei mitään tietoa. Joka päivä vaihdan mieltäni, ja päädyn johonkin toiseen mahdollisuuteen, joka taas sinä päivänä tuntuu sopivan paremmin. Ja kaiken aikaa vanhemmat hengittää niskaan omien vaihoehtojensa kanssa. Anteeksi vaan vanhemmat, mutta musta ei ole tulossa lääkäriä tai insinööriä vaikka kuinka paljon sitä haluaisittekin.
Vietin perjantain ihan omissa oloissani, ja lauantaina olin koko päivän yhden ystäväni kanssa. Oli tosi hauskaa, mutta päädyin syömään kaikenlaista erittäin kiellettyä (sipsejä, vaaleaa leipää, valkoista suklaata) Kaikki meni hyvin niin kauan kuin ystäväni oli paikalla, mutta heti teidemme erkaantuessa itsekurini petti, ja lukittauduin vessaan polvistumaan pöntön eteen. En ollut syönyt mitenkään järjestyksessä, joten on erittäin vaikea sanoa kuinka paljon siitä sitten tuli loppujen lopuksi ulos.
Eilinen meni uravalintoja miettiessä. Olen niin hukassa tulevaisuuteni suhteen. Ei mitään tietoa. Joka päivä vaihdan mieltäni, ja päädyn johonkin toiseen mahdollisuuteen, joka taas sinä päivänä tuntuu sopivan paremmin. Ja kaiken aikaa vanhemmat hengittää niskaan omien vaihoehtojensa kanssa. Anteeksi vaan vanhemmat, mutta musta ei ole tulossa lääkäriä tai insinööriä vaikka kuinka paljon sitä haluaisittekin.
Tänään pitää käydä kaupungilla hoitamassa kaikkia asioita. Toivottavasti kalorit pysyy nyt kontrollissa, en haluaisi taas joutua oksentamaan. Se on muutenkin meillä kotona tosi vaikeaa, koska meidän vessa on ihan olohuoneen vieressä. Onko se sitten hyvä vai huono asia, en osaa päättää.
Täytyy alkaa meikkaamaan, että tulee asiat hoidettua. En saa jäädä paikalleni. Täytyy liikkua eteenpäin, pitää tavoitteet mielessä. Laihtuakin pitäisi n. kilo perjantaihin mennessä. Ihan hyvin se on mahdollista.
Aivan, ja se haaste postaus tulee ens postauksessa, en taaskaan muistanut sitä kuin vasta nyt :(
Lots of love,
Marissa
Meet kuule just sinne kouluun ja just sinne paikkaan minne haluat! Se on sun elämäs, elät sen vain itsellesi ollen vastuussa =)
VastaaPoistaTotta tuokin :) Joskus vaan tuntuu että se itsellekin vastuussa oleminen on liian vaikeaa, kun huomaa jatkuvasti vaativansa itseltään enemmän kuin mitä pitäisi.
Poistavoi murunen, sinullahan on koko elämä vielä aikaa miettiä mitä haluat "isona" tehdä. Muista, ettei mikään päätös tänään ole loppuelämäksi, aina voi halutessaan vaihtaa suuntaa! Ja turhia kokemuksia ei olekaan. Cheer up angel, itse en todellakaan vielä tiedä mitä teen tulevaisuudessa, ja monen vuoden jälkeen vanhempanikin lopettivat viikoittaisen urasuunnitelma -kyselynsä. Hyvä että suunta on sentään eteenpäin, katse kohti kevättä ja hymyä! Halauksia♥
VastaaPoistaKiitos tästä, ihana "pick me off the floor" kommentti. Eli ei muuta kuin odottamaan, että vanhempien kysely tulva helpottaa. Ja toi aurinkoinen sää saa kyllä melkein pakosta iloiseksi, vaikka se kesän tuleminen vielä hirvittääkin :)
PoistaMulla on ihan sama homma, yhtenä päivänä musta tulee huippukokki, toisena taas psykologi. En osaa päättää minne hakisin. Oon päättäny nyt käydä töissä ainakin vuoden vielä.
VastaaPoistaJoo, ja onhan tässä vielä aikaa miettiä, kun en ole ihan ikäloppu vielä :D
PoistaJotenkin mulle tämä yksi välivuosi oli kuitenkin ihan tarpeeksi. Kaikki nämä pätkätyöt ei vaan sovi mulle, koska haluan tietää vähän pidemmällä aikavälillä mitä teen. Mua ahdistaa hirveästi, jos en tiedä mitä teen esim. kuukauden päästä.
Mutta hyvä tietää etten paini yksin ongelmieni kanssa :)