Anteeksi ettei nyt täällä blogissa ole pahemmin kuulunut musta taas mitään.
Mun elämä on taas pysähtynyt. Elän kuplassa, siinä omassa ja rakkaassa. Sen kuplan ohuen ohuiden seinien läpi ei muut mua tavoita. Painokin putoaa. Ja vaikka n.14 portaan nousu alakerrasta yläkertaan on vaikeaa, olen silti erittäin tyytyväinen tähän energiattomaan olemukseeni.
"Call it sickness, call it madness, call it obsession. I don't care, I still call it perfection"
Lots of love,
Marissa
. . . Tulipa lyhyt tästäkin.
Mun elämä on taas pysähtynyt. Elän kuplassa, siinä omassa ja rakkaassa. Sen kuplan ohuen ohuiden seinien läpi ei muut mua tavoita. Painokin putoaa. Ja vaikka n.14 portaan nousu alakerrasta yläkertaan on vaikeaa, olen silti erittäin tyytyväinen tähän energiattomaan olemukseeni.
"Call it sickness, call it madness, call it obsession. I don't care, I still call it perfection"
Lots of love,
Marissa
. . . Tulipa lyhyt tästäkin.
Hienoa että paino on menny alas päin! =)
VastaaPoistaJoo mulla on aina vähän mielenkiintoinen olo koneella kun kuvatiedostot vaan täynnä upeita naisia litteillä mahoillaan, tulis varmaan aika hyvä mielikuva musta jos joku rupeis tätä konetta tutkii....
Oon ollu kyl kieltämättä tyytyväinen että sain vihdoin lukumotivaatiota, katotaan kuinka kauan kestää!
Tsemppiä! <3 ja älähän ota liikaa paineta tästä blogista,sä teet tätä ennenkaikkea itteäs varten =)