lauantai 19. marraskuuta 2011

Ehkä jossain huomisessa onkin kirkasta




Ahdistaa, enkä jaksaisi palata maanantaina töihin. Se paikka saa mut voimaan pahoin. Olen työpäivien jälkeen vihainen, huudan vanhemmille, ja lasken tunteja siihen kun saan mennä nukkumaan. Toivon ettei tarvitsisi herätä aamulla, ja mennä toistamaan kaikki se sama paska uudelleen seuraavana päivänä. Mutta en voi sanoa tätä kellekkään siellä työpaikalla. Joten haen koko ajan uutta työpaikkaa, ja haaveilen sairastumisesta. Eihän se ole tervettä, vai onko?

"Asiat on hyvin vaikken sitä ansaitse.
Sinä olet siinä, kaikkihan on kunnossa.
Enkä kerro mistään kun en tahdo loukata."
Jenni Vartiainen - Kiittämätön


Eilen oli hauskaa, tutustuin uusiin ihmisiin, join liikaa, ja söin liikaa. Silti kaikki on kai ihan hyvin. Tai enpä tiedä. Ahdistus on taas palannut, rintaan pistää, ja ajatukset juoksee sataa. En haluaisi tuntea oloani näin yksinäiseksi, jotenkin eristetyksi.


Sekoan.


Lots of love,
Marissa
Posted by at

3 kommenttia:

  1. Anonyymi20. marraskuuta 2011 klo 11.41

    Mun neuvo on, että lopetat siellä työssä, mielellään heti jos mahdollista. Niin kauan kun asut kotona, työpaikka ei ole maailman suurin elinehto.
    Olen itse ollut työssä, jossa tuntui samalta ja kun tunne menee tarpeeksi pahasti, voi sairastua ihan vaan ahdistukseen (minulle kävi niin) ja sen jälkeen voi kestää kauan ennen kuin jaksaa tehdä mitään työtä.
    Sinuna siis irtisanoisin tuollaisesta paskatyöstä ja äkkiä ja keskittyisin uuden paikan etsimiseen. Vinkkinä, että kannattaa panostaa hyvään cv:hen (vaikkei työkokemusta paljon olisikaan) ja käydä henk.kohtaisesti käymässä ja viemässä cv:n paikkoihin missä voisi kuvitella työskentelevänsä. Vaikkei uusia tyntekijöitä just silloin haettaisi niin varmasti jäät ainakin positiivisesti mieleen ja sinut muistetaan kun taas rekrytoidaan.
    Tsemppiä paljon, sulla on ihana blogi :)

    VastaaPoista
  2. Mia20. marraskuuta 2011 klo 13.21

    toi on ihana biisi :) sulla on kiva blogi.

    VastaaPoista
  3. Anonyymi20. marraskuuta 2011 klo 21.27

    jennin kiittämätön <3 se vaan aina kolahtaa.
    Jos vaan suinkin pystyt nii kannattaa jättä se työ tai ainakin ettiä uus mahdollisimman pian, toi ei kuullosta hyvältä...
    voimia <3

    VastaaPoista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)