Vappu tosiaan oli ja meni. Näin jälkeenpäin mietittynä, kaikki meni oikeasti
aika hyvin. Toki join hieman liikaa, mutta niin joi moni muukin. En varmasti ole ainoa jolla on mustia aukkoja pitkin iltaa. Oi voi... Hauskaa oli kuitenkin, ja nyt taidan vihdoinkin olla selvinnyt kunnolla krapulastani. Eilenkin oli vielä sellainen väsynyt ja nuutunut olo.
Ihanainen
Sophia toivoi, että kertoisin vähän tämän hetkisestä elämäntilanteestani ja tulevasta syksystäni. Joten tässä nyt vähän infoa niille kaikille, jotka ovat joko pudonneet kärryiltä tai ovat sen verran uudempia lukijoita, etteivät ole kuulleet niitä missään vaiheessa:
Valmistuin siis viime keväänä lukiosta, ja jäin ilman jatko-opiskelu paikkaa. Olen siis pitänyt välivuotta tämän vuoden. Töitä olen viimeisen vuoden aikana tehnyt yhteensä ehkä 2 kuukautta. Tiedän,
olen saamaton luuseri, mutta en vain osaa hakea töitä. Tai sitten jos haen, niin en joko pääse haastatteluun tai jos pääsenkin, menee se työ aina jollekin toiselle.
Eli tämä vuosi on ryvetty itsesäälissä ja masennuksen ja ahdistuksen syövereissä. Olen varma, että tämä välivuosi oli erittäin huono juttu mulle, ja että mun ongelmat itseni kanssa ovat ottaneet musta vain kovemmin kiinni. Sillä kun mikään muu ei mene suunnitelmien mukaan, niin on pakko alkaa vaatia kropalta enemmän. Esimerkiksi oksentelu on ikävästi tehnyt tämän vuoden aikana come backin. Alkoholinkin käyttö on yleistynyt aika hälyttävästi. Haluan uskoa että tämä kaikki on vielä mun omissa käsissä. Mutta jos nyt ihan rehellisiä ollaan, niin olen huolissani että olen menettänyt otteen "normaaliin elämään"... mitä se sitten tarkoittaakin.
Mutta nyt mä taas liu'un aiheesta toiseen. Hain nyt kevään yhteishauissa vähän joka puolelle, koska mulle ei ole yhtään selvää mitä haluan tehdä isona. Siitäkin syytän osittain tätä syömisvammailua ja kaikkea muuta henkistä paskaa, koska mulla oli kyllä nuorempana aivan selvät suunnitelmat mun tulevaisuudelle. Nykyään nämä mun suunnitelmat tuntuu lähinnä naurettavilta. Mitä mä oikein kuvittelin, ei musta tule sellaista rikasta menestyjää niinkuin esimerkiksi mun serkusta.
Jos kaikki siis menee tämän hetkisten sekavien suunnitelmien mukaan, olen minä ensi syksynä opiskelemassa. Se, että missä ja mitä mä olen opiskelemassa on vielä aika auki. Luultavasti jotain kaupan alaa, sinne mä haluaisin, ja toivottavasti pääsenkin. Täytyy vaan koittaa keskittyä nyt tähän lukemiseen, ja jättää baareissa juokseminen ja itseinhossa kieriskeleminen johonkin myöhempään ajankohtaan.
Tulipa tosi pitkä postaus. Jos joku jaksoi lukea loppuun, niin onnea vaan teille! :)
Lots of love,
Marissa
Ps. Jos teillä on jotain muuta kysyttävää tai jotain postaus ideoita, niin
kommenttia vaan tulemaan. Aivan, ja paaaaaljon kiitoksia kaikille liebster tunnunstuksen mulle antaneille bloggareille. Teitä oli useampia, niin tietty unohdin että keneltä kaikilta mä tämän sain. Anteeksi.
Mutta siis, tämä liebster tunnustus piti antaa viidelle blogille, mutta mä en osaa valita vain viittä blogia joista tykkään. Mä tykkään kaikista blogeista joita mä seuraan, enhän mä niitä muuten seuraisi :)
